C Anna H
Isä ja Poika prätkän kyydissä:) Ikää Maxilla 8,5kk
Kaikilla kotisivuilla pitää kertoa itsestään jotakin joten tässä tulee meistä.
Perheeseemme kuuluu Petri, Anna ja Max sekä nelijalkaiset ystävämme Ditte, Cessi, Dami ja Viivi. Petrin kanssa yhteistä taivalta on tallusteltu jo 11 vuotta, naimisiin mentiin 2004. Rakas esikoisemme syntyi heinäkuussa 2006 ja yhtä rakas pikkuveli syntyi tammikuussa 2008. Asumme tällä hetkellä Vantaalla mutta etsimme omakotitaloa koko ajan...
Taustoistani sen verran, olen parantumaton hevos- ja koirafani. Olen ratsastellut koko ikäni, tosin nykyään en pahemmin tallilla pääse oleilemaan kun minulla puhkesi hevosallergia. Kaikesta huolimatta omistan, yhdessä hyvän ystäväni Kirsin kanssa, puoliks FWB-tamma Tiffanyn"Tintti". Aikoinaan hoidin ja ratsastin Tintin emää ja sitten syntyi Tintti jota sittemmin aloin kouluttaa ja mutkien kautta tuo ihana suuri hevonen päätyi minun omistukeen.
Tallikoirat olivat pitkään ainoita koiria joita kouluttelin, vihdoin kun täytin 16 vuotta isäni antoi periksi ja sain luvan ihka omalle koiralle. Tästä lähti sitten oman koiran metsästys. Ei mennyt kuin muutaman viikko niin yhdelle kasvattajalle syntyi yksi narttu ja yksi uros schipperke. Me olimme päättäneet vanhempieni kanssa että meille tulee narttu joten onneksi narttu oli vapaana. Näin alkoi rakkauteni schipperke-rotuun, ensimmäinen koirani on Pipons Zola "Skippy" syntynyt 1994.
Jossain vaiheessa tuli muutto PK-seudulle ja silloin Skippe sai jäädä mun vanhempien luokse, kun ei asuntoomme saanut ottaa lemmikkejä. Vuosi muutostamme syntyi ensimmäinen pentueeni, A-pennut v. 1999. Afrodite "Ditte" ja Adalmina "Miina", Ditte muutti meidän luokse kun samalla muutimme toiseen asuntoon. Ditten kanssa aloin harrastaa agilitya Hakunilan Seudun Koira Harrastajissa vuonna 2000 ja Ditte olikin oiva koira siihen harrastukseen. Vielä tänäkin päivänä sillä on kaikki mahdollisuudet pärjätä kolmosluokassa jos vaan ohjaaja pystyy antaa tarpeeksi hyvät nuotit sille
. Ditte sai ensimmäisen pentueensa 2002, pentueeseen syntyi kaksi urosta, Annspets Benjy "Pelle" ja Annspets Baron "Roni". Kumpikin myytiin kun en urosta pystynyt pitämään. Dittestä tuli emä jälleen vuonna 2003, tuolloin syntyi kaksi narttua ja yksi uros, Annspets Cesilia "Cessi", Annspets Cressida "Cia" sekä Annspets Charon "Skipi". Cessi jäi meille ja Cia meni Skippen kasvattajalle ja Skipi meni kotikoiraksi. Seuraavana olikin Cessin vuoro tulla äidiksi vuonna 2005, tällä kertaa tulikin vain yksi narttupentu, Annspets Damia "Dami". Damin isä sai epilepsiakohtauksen kolme viikkoa ennen Damin syntymää ja näin ollen sydämmeni ei tahtonut särkee kenenkään muun sydäntä, jätin Damin meille kotiin harrastuskoiraksi, omapa on ongelmani jos se joskus saa kohtauksen ei tarvitse muiden siitä kärsiä. Toivon tietenkin että tätä päivää en koskaan näe mutta olen siihen valmistautunut.
Vuonna 2002 loppuvuodesta aloimme Petrin kanssa haaveilemaan isosta koirasta, Petri olisi halunnut saksanpaimenkoiran mutta minä en joten rotuvalinta oli jokseenki vaikea... Voittaja Näyttelyssä satuimme kävelemään SSKY:n standin ohi ja kas löysimme julisteen Valkoisestapaimenkoirasta. Olimme aiemmin nähneet kuvia niistä ja silloin olin sanonut Petrille että jos meille tulee joku Saksanpaimenkoira-tyyppinen koira ni ainoastaan tuo valkoinen muunnos. Kun päästiin kotiin näyttelystä lähdimme heti selvittämään tilannetta, josko jostain löytyisi pentu meille. Nopeasti meille selvisi että ko rotu on valsta hyväksytty ja että pentueita ei Suomessa ollut vielä yhtäkään mutta ensimmäinen narttu oli jo astutettu joten innolla laitoimme meiliä Tarjalle. Tarjan Blanca oli juuri astuettu ja toiveissa oli että Ouluun tulisi pentuja, jäimme siis odottamaan tilanteen kehitystä. Soittelin Tarjalle varmaan tuhat ja yks kertaa saadakseni tietää josko on tulossa pentuja ja sittemmin että millasia pennut olivat. Me kun emme päässeet katsomaan pentuja ollenkaan vaan luotimme Tarjaan tässä täysin. Pääsiäisenä 2003 lähdimme ajamaan kohti Oulua tavoitteena saada ensimmäin valkoinenpaimenkoiramme kotiin. Ja ah mitä ihania pentuja sieltä löytyi ja tietenkin Blanca myös. Mukanamme siis saimme Tarjan valitseman pennun, Talviyön Liljankukka "Viivi". Viikko siitä kun Viivi oli tullut kotiin syntyi meidän C-pentue joten voitte vain kuvitella sitä vilinää mikä meillä oli tuolloin
.
Tuossa hieman taustaa meistä ja nyt voisin kirjoittaa tätä päivää.
Tällä hetkellä siis kaikki koiramme kisaa agilityssa joko minun tai Petrin kanssa. Itse kisailen lähinnä Ditte tai Cessin kanssa, vaihtelevalla menestyksellä. Petri kisailee Viivin, Damin ja Ditten kanssa. Ditte, Cessi ja Dami kisaa mini 3-luokassa, Viivi maksi 1-luokassa. Olen toiminut koulutusohjaajana vuodesta 2002, aloitin HSKH:ssa ja nyttemmin RimA:ssa. Ditte on toistaiseksi ainut FIN AVA meidän koirista mutta jonain päivänä on toivottavasti jotkut muutkin;)
Annspets kennelnimen olen saanut 2003 ja sillä kasvatan nyt schipperkejä ja valkoisiapaimenkoiria. Tavoitteeni kasvattajana on saada terveitä rodunomaisia harrastuskoiria. Itsekäs kun olen niin lähden aina siitä lähtökohdasta että saisin jätettyä itselleni mahdollisimman hyvän harrastuskoiran jota tilanteen mukaan voisin mahdollisesti käyttää myös jalostukseen... Schipperkeissä olen ainakin tähän asti oikein tyytyväinen pentueisiin ja toivottavasti myös valkkareista tulee yhtä hyviä kuin nämä pikkumustat! Tulevaisuus näyttää miten tässä onnistutaan.
Tässämeistä jotakin ja ehkä tänne joskus tulee jotain uutta.